Kryptovaluutat ja lohkoketjut voivat tuoda Suomeen miljardeja

Suomen Hallitus on antanut eduskunnan käsiteltäväksi uuden lakiehdotuksen (HE 167/2018) koskien virtuaalivaluuttojen valvontaa ja käyttöä. Suomessa on jo nyt erittäin kireä virtuaalivaluuttojen verotus ja valvonta, ja uudessa lakiehdotuksessa hallitus on ottamassa vielä entistä tiukamman kannan. Itse asiassa kanta on koko Euroopan tiukimpia. Hallitus haluaa, että kaikki virtuaalivaluuttayritykset, kuten maksunvälittäjät, pörssit, lompakkopalvelut ja jopa virtuaalivaluuttoja laskevat yritykset joutuisivat Finanssvalvonnan alaisuuteen. Yrityksiltä vaaditaan jopa 5 600 euron rekisteröitymismaksua Fivalle sekä sittemmin 2 000 euron vuosittaisia maksuja.

Tällainen sääntely olisi erittäin typerää. Lohkoketju, Bitcoin ja kryptovaluutat ovat arvoltaan satojen miljardien arvoisia kehittyviä teknologioita. Niiden käyttö kasvaa jatkuvasti ja niillä nähdään potentiaalia luoda positiivisia mullistuksia ja muutoksia muun muassa globaaliin talouteen, maailman hallintojen läpinäkyvyyteen sekä ihmisten omaan taloudelliseen itsemääräämisoikeuteensa.

Jos lakiehdotus toteutuu, johtaa se todennäköisesti alan kehityksen hidastumiseen Suomessa ja maassa jo toimivien yrityksien siirtymiseen ulkomaille. Suomi ei suinkaan saisi kryptoja parempaan valvontaan, jos yritykset toimivat ulkomailla. Lisäksi Suomi menettäisi yritysten maksamat verot ja vähentäisi niiden tuomia työpaikkoja.

Hallituksen ehdotus tulee hylätä. Tämän ehdotuksen sijasta lainsäätäjien tulee ryhtyä tutkimaan parempia, teknologian ja talouden kehityksen kannalta positiivisempia ja vähemmän rajoittavia keinoja säännellä kryptovaluuttoja ja lohkoketjua.

Lohkoketju on miljardibisnes

Pelkästään kryptovaluutoilla on arviolta sadan miljardin dollarin globaalit markkinat. Suorien kryptomarkkinoiden lisäksi yritykset, startupit, yritykset, instituutiot ja sijoittajat käyttävät globaalisti satoja miljardeja lohkoketjuun liittyvään kehitykseen, investointeihin ja liiketoimintaan. Kryptovaluuttoihin ja lohkoketjuteknologiaan liittyvät alat tulevat todennäköisesti kasvamaan entisestään.

Jos Suomi voi saada edes pienen murto-osan maailmanlaajuisesta kryptovaluutta- ja lohkoketjubisneksestä, tarkoittaa se vähintään satojen miljoonien arvosta teollisuutta. Lohkoketju on uusi Nokia potenssiin Internet.

Suomi on teknologisesti erittäin kehittynyt valtio. Suomalaiset ovat kansainvälisesti maailman koulutetuimpien joukossa ja suomalainen tietotekninen infrastruktuuri on maailman huippuluokkaa. Meillä on potentiaalia kehittyä yhdeksi lohkoketjuteollisuuden ja -tutkimuksen suurvalloista.

Tämä ei kuitenkaan onnistu, mikäli valtio säätää teknologista kehitystä ja yrittämistä rajoittavaa sääntelyä tai rankaisee teknologian käyttäjiä kohtuuttomilla maksuilla, vaatimuksilla ja veroilla. Jotta Suomi voi hyötyä lohkoketjusta ja tämän uuden teollisuudenalan kehityksestä parhaalla mahdollisella tavalla, tulee Suomen lainsäädännön ja politiikan olla mahdollisimman myötämielinen kryptovaluuttojen ja lohkoketjun käytölle.

Olen listannut oheen ehdotuksia siitä, millainen pohja Suomen lohkoketju- ja kryptopolitiikalle, sääntelylle ja verotukselle tulisi ottaa. Tämä ei ole millään muotoa tarkoitettu miksikään lopulliseksi ehdotukseksi. Kryptovaluutat, lohkoketju ja kaikki niiden ympärillä pyörivät kysymykset ovat niin laajoja, että niitä varten tarvitaan todellinen päättäjien, asiantuntijoiden, kehittäjien ja käyttäjien välinen vuoropuhelu.

1. Verotus

Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen verotuksessa tulee ottaa käyttöön toimivia malleja muualta Euroopasta ja maailmalta.

Kryptovaluutat tulee rinnastaa ulkomaalaisiin valuuttoihin samaan tapaan kuin Saksassa. Jos bitcoinilla tai muilla kryptovaluutoilla tehdään sijoitusmielessä kauppaa, niiden arvonnoususta syntyvien voittojen verotus menee pääomatuloverotuksen mukaan vaihdettaessa ne euroihin. Tällöin myös vähennykset tappioista saa tehdä normaalisti osakkeiden ja muiden arvopapereiden tapaan. Alle 5 000 voitot säädetään verovapaiksi.

Jos kryptovaluuttaa käytetään tavallisessa maksutapahtumassa tuotteiden tai palvelujen ostamiseen, itse tapahtumasta ei oteta lainkaan ylimääräisiä veroja. Veroja ei myöskään tarvitse maksaa, jos kryptovaluuttoja vaihdetaan toisiin kryptovaluuttoihin. Myös louhinta tulee katsoa verovapaaksi.

2. ICO:t ja joukkorahoitus

ICO, eli Initial Coin Token -rahoittaminen tarkoittaa joukkorahoitusmallia, jossa yritys tai muu instituutio luo oman lohkoketjupohjaisen kryptopoletin ja myy sitä halukkaille ostajille, eli sijoittajille tai kannattajille. Jos yrityksen tuote tai palvelu menestyy, oletetaan yrityksen sijoituspoletin arvon kasvavan. Monet yritykset myös tarjoavat suoraan palveluja ja tuotteita omia polettejaan vastaan, luoden näin poleteille arvoa.

ICO-hankkeet voivat hyvin toteutettuina laskea sijoittamisen kynnystä huomattavasti ja tarjota mahdollisuuden sijoittaa pieniäkin summia ideaan, tuotteeseen tai yritykseen. ICO:n avulla yrityksille on myös helpompaa kerätä sijoituksia ja varoja, joiden avulla kehittää toimintaansa ja palvelujaan.

ICO-hankkeille on luotava selkeät säännöt, joiden puitteissa niitä voidaan toteuttaa laillisesti, selkeästi ja sijoittajien kannalta turvallisesti.

3. Itsesääntelyyn kannustaminen

Itsesääntelyllä on monia etuja valtiolliseen sääntelyyn nähden. Itsesääntely on huomattavasti joustavampaa kuin kova laki ja se voi vastata nopeammin muuttuvaan ympäristöön kuin normatiivinen sääntely. Etenkin lohkoketjun ja kryptovaluuttojen kaltaisilla teknologisilla ja nopeasti kehittyvillä aloilla itsesääntelyn dynaamisuus tarjoaa huomattavia etuja kankeaan sääntelyyn nähden.

Suomen hallituksen tulee kannustaa kryptovaluutta- ja lohkoketjualan toimijoita kehittämään tehokas itsesääntelyelin sekä toiminnan eettiset säännöt samaan tapaan kuin Julkisen sanan neuvosto tai Mainonnan eettinen neuvosto.

4. Lohkoketjun soveltaminen julkisella sektorilla

Lohkoketjulla on monia potentiaalisia käyttökohteita julkisella sektorilla, muun muassa hallinnossa, terveydenhuollossa, tieteessä ja liikenteessä. Lohkoketjulla voidaan säästää jopa miljoonia automatisoimalla toimintaa ja vähentämällä virheiden tai tietoisen vahingonteon vaaraa. Lohkoketjussa olevaa tietoa ei voi väärentää ja se on aina myöhemmin tarkistettavissa, minkä vuoksi lohkoketju estää myös korruptiota.

Suomen tulee ryhtyä aktiivisesti tutkimaan tapoja, joilla lohkoketjua ja kryptovaluuttoja voitaisiin soveltaa valtiollisessa hallinnossa korruption vähentämiseksi sekä taloudellisuuden, luotettavuuden ja läpinäkyvyyden edistämiseksi.

Suomeen tarvitaan kryptopositiivinen sääntely

Kryptovaluutat ja lohkoketju voivat tuoda valtavasti taloudellista hyvää suomalaiselle yhteiskunnalle sekä laajemmin koko maailmalle. Ne voivat lisätä kaiken hallinnon läpinäkyvyyttä, vähentää korruptiota ja ennen kaikkea lisätä yksilön taloudellisia vaikutusmahdollisuuksia.

Suomessa ei ole liikaa teollisuutta tai työllisyyttä. Kryptovaluutat ja lohkoketju ovat miljardien arvoisia teknologioita, eikä Suomen pidä olla niin typerä, että se hylkäisi tällaisen mahdollisuuden.

Suomessa on otettava käyttöön lohkoketju- ja kryptopositiivinen sääntely ja politiikka. Sääntelyn tulee olla niin helppoa ja kevyttä kuin mahdollista, eikä teknologisia innovaatioita tai yritystoimintaa tule kitkeä tiukalla verotuksella. Poliitikkojen ja virkamiesten on opeteltava ymmärtämään, mistä lohkoketjussa ja kryptovaluutoissa on kyse. Lohkoketjuun perustuvat teknologiat ovat potentiaalisesti jopa Internetin kaltainen mullistaja ja vapauttaja, mutta ainoastaan, jos poliitikot eivät seiso kehityksen tiellä.

Muuta aiheesta:
Bittiraha.fi: Kansanedustaja Eerola – ”Bitcoin-käyttäjät eduskuntaan kertomaan kokemuksistaan” (4.10.2013)
Bittiraha.fi: Lohkoketjun tutkimus Suomessa (12.4.2017)