Miesfeministit ovat kieroja naisten saalistajia

Kun julkisesti toimiva mies julistaa olevansa feministi, kannattaa alkaa laskea päiviä, milloin hänestä paljastuu jotain vastenmielistä. Mitä kovemmin tämä mies julistaa feminismiään, sitä todennäköisemmin hän on naisten ahdistelija, raiskaaja, lääppijä tai jotain vastaavaa. Kun miesfeministi sanoo ”me miehet lähentelemme”, hän tarkoittaakin kaikella todennäköisyydellä pelkästään itseään. Harva asia on yhtä kyseenalaista kuin miesfeministi. Miesfeminismi ja kyseenalainen toiminta kulkevat käsikkäin.

Tässä kirjoituksessa annan muutamia esimerkkejä ilmiöstä, minkä jälkeen avaan sitä, mistä johtuu, että miesfeministit tuppaavat järjestään olemaan urossukupuolen kyseenalaisimpia kavereita.

Turkulainen Vasemmistoliiton aktiivi ja entinen pormestariehdokas Sasu Haapanen esiintyi Internetissä feministinä ja naisten oikeuksien puolustajana. Vuoden 2021 helmikuussa Haapanen joutui rikosepäilyjen kohteeksi valokuvattuaan alaikäisiä tyttöjä suihkussa toimiessaan koulunkäyntiavustajana.

Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja entinen Piraattipuolueen puheenjohtaja Petrus Pennanen esitti olevansa sukupuolten tasa-arvon puolella ja vei eduskuntavaaleissa 2019 puolueensa jopa vaaliliittoon Feministisen puolueen kanssa. Vaalien aikana ja sen jälkeen useat naiset syyttivät Petrusta kyseenalaisesta toiminnasta. Naisten mukaan Petrus oli muun muassa lääppinyt ja lähennellyt nuoria, päihtyneitä tyttöjä Helsingin iltaklubeilla. Feministinen puolue joutui ottamaan Petruksen käytöksen puheeksi Piraattipuolueen johdon kanssa ja Petruksen toiminta meinasi ajaa koko vaaliliiton karille.

Toimittaja Ari Lahdenmäki liikkui Vasemmistonuorten ja feministitoimittajien piirissä ja julisti jatkuvasti olevansa feministi. Vuonna 2018 paljastui, että Lahdenmäki oli raiskannut useita nuoria naisia. Hänen tyypillinen tekotapansa oli ensin esittää naisen ystävää, hankkiutua naisen kanssa bileisiin, minkä jälkeen hän huumasi naisen ja raiskasi tämän.

SDP:n kansanedustaja Hussein al-Taee esiintyi naisten oikeuksien ystävänä ja sai Demarinaisilta jopa Risto Rohkea -palkinnon työstään sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä. Myöhemmin al-Taeen ex-vaimo syytti al-Taeeta uhkailusta ja pahoinpitelystä. Al-Taeen sukulainen oli myös uhannut tappaa ex-vaimon ja ex-vaimo oli joutunut hakeutumaan turvakotiin.

Tällaisia esimerkkejä tulee jatkuvalla syötöllä esille intersektionaalista feminismiä tunnustavien miesten piiristä. Ilmiö ei myöskään jää pelkkiin anekdootteihin. Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat Suomen eduskuntapuolueista ylivertaisesti kaikista feministisimmät ja molemmat näistä puolueista ovat nostaneet intersektionaalisen feminismin jopa osaksi virallista politiikkaansa. Vähemmän yllättäen Vihreitä ja Vasemmistoliittoa äänestävät naiset ovat kohdanneet huomattavasti enemmän seksuaalista häirintää kuin muiden puolueiden äänestäjät. Vuoden 2017 joulukuussa Helsingin Sanomat teetti gallupin, jossa mitattiin naisten kokemaa seksuaalista häirintää. Vasemmistoliittoa ja Vihreitä äänestävistä liki 60 prosenttia on kokenut seksuaalista häirintää, kun taas SDP:tä, Perussuomalaisia ja Keskustaa äänestävien keskuudessa tällaisia kokemuksia on noin neljänneksellä. Kokoomusta äänestävistä häirintää kertoo kokeneensa 37 prosenttia ja muita puolueita äänestävistä 40 prosenttia. Joko Vihreiden ja Vasemmistoliiton äänestäjät määrittelevät seksuaalisen häirinnän eri tavalla kuin muut tai sitten piireissä, joissa he liikkuvat, yksinkertaisesti tapahtuu enemmän seksuaalista häirintää.

Feministeiksi julistautuvien miesten joukosta nousee siis ainakin niin merkittävästi ahdistelijoita, raiskaajia ja seksuaalisen väkivallan käyttäjiä, että voidaan puhua jonkinlaisesta ilmiöstä.

Evoluutiopsykologisesti miesfeminismi on saalistusstrategia

Palkittu evoluutiobiologi ja geneetikko John Maynard Smith perehtyi uransa aikana vahvasti ihmisten seksuaalivalintaan. Kirjassaan Evolution and the Theory of Games Maynard Smith esitti ”Sneaky fuckers”-teoriansa, jolla hän selittää, miten vähemmän houkuttelevat ja heikommin pärjäävät urokset onnistuvat levittämään geenejään ja lisääntymään. Kun hallitsevammat urokset keskittyvät taistelemaan potentiaalisia uhkia ja hyökkääjiä vastaan, käyttävät nämä alemmat urokset tilannetta hyväkseen paritellakseen naaraiden kanssa. Eläinkunnassa tällaista toimintaa on havaittu useilla eläinlajeilla, eikä ihminen näyttäisi olevan tässä minkäänlainen poikkeus.

Maynard Smithin mukaan yksi tapa, jolla salakähmäiset nussijat esiintyvät ihmiskunnassa, ovat feministimiehet. Feministimiehet osaavat ulkoa sanat ja lauseet, joita he kuvittelevat naisten haluavan kuulla ja joilla he pyrkivät luomaan kuvaa itsestään vaarattomana ja turvallisena vaihtoehtona. Tällaisia juttuja ovat esimerkiksi puheet ”etuoikeutetuista miehistä”, ”patriarkaatista”, ”miesten ongelmallisesta käytöksestä”, ”miesten tilan ottamisesta” ja niin edelleen. Olette kaikki kuulleet näitä juttuja. Feministimies on Maynard Smithin mukaan ikään kuin saalistaja, joka tekeytyy vaarattomaksi päästäkseen lähelle uhrejaan.

Toinen miesfeministeihin liittyvä ilmiö on projisointi, eli omien moraalisten heikkouksien peilaaminen muihin ihmisiin. Psykologit Zachary K. Rothschild ja Lucas A. Keefer julkaisivat vuonna 2017 tätä projisointia käsittelevän tutkimuksen ”A cleansing fire: Moral outrage alleviates guilt and buffers threats to one’s moral identity”. Tutkimuksen mukaan etenkin miehillä on tapana peilata omat puutteensa koskemaan muita miehiä ja syyttää miehiä kollektiivisesti heidän omista ajatuksistaan tai teoistaan. Mies, joka puhuu kovaan ääneen miessukupuolen kyseenalaisesta toiminnasta, pyrkii hyvittämään omat moraaliset puutteensa ja vähentämään omaa syyllisyydentunnettaan.

Osa miesfeministeistä saattaa olla myös aidosti hyviä tyyppejä, joilla vain on huono itsetunto tai jotka ovat kokemattomia. Kun sekä valtamedia että valtaa käyttävät poliitikot julistavat jatkuvasti, miten patriarkaatti sitä, setämiehet tätä, voi heikommalla itsetunnolla varustettu tai kokematon mies helposti uskoa tällaisen pajunköyden. Nämä miehet ovat miesfeminismin uhreja samaan tapaan kuin naisetkin. Jos he jäävät kiinni heikkoutta, uhriutta ja miehistä pahuutta korostavaan ideologiaan, he eivät valitettavasti tule koskaan kasvamaan sellaisiksi naisia ja itseään kunnioittaviksi miehiksi, jotka voisivat olla hyödyksi sekä itselleen että yhteiskunnalle.

Feminismin alkuperäinen perusajatus, eli naisten nostaminen miesten tasolle yhteiskunnassa, oli jalo ja kannatettava. Nykyinen uusfeminismi on kuitenkin kierouttanut tämän ajatuksen, eikä nykyisellä feminismillä ole enää käytännössä mitään tekemistä tasa-arvon kanssa. Nämä feminismin huonot puolet korostuvat miesfeministien kohdalla.

Kun mies julistaa olevansa feministi, kannattaa naisen poistaa varmistin. Tämä mies on parhaimmillaankin heikko ja harhainen, mutta pahimmillaan feminismin suojakilven alla vaaniva seksuaalinen saalistaja.