Janus Putkonen – Suomalaisen putinismin kasvot

Kun Suomessa ajatellaan Venäjä-mielistä, useimmille tulee mieleen desantti-dosentti Johan Bäckman tai joku vanhan liiton suomettunut demari Paavo Lipposen tai Tarja Halosen henkeen. Tämä kuva on kuitenkin auttamattomasti vanhentunut. Nykyään merkittävin suomalainen Venäjän agentti on Donetskin mielikuvitustasavallan propagandavastaava, Janus Putkonen. Putkonen monella tavalla pyörittää Donetskin valemediakoneistoa Ukrainaa, Eurooppaa ja Suomea vastaan. Siinä missä vanhat jäärät murahtelevat suomettuneena, Putkonen on aktiivisesti mukana Putinin sotatoimissa vapautta, itsenäisyyttä ja demokratiaa vastaan.

Putkonen on entinen teatterialan ammattilainen ja romaniyhtye Hortto Kaalon laulajan Marko Putkosen poika. Hän on ensimmäinen ulkomaalainen, jolle annettiin mielikuvitusvaltio Donetskin mielikuvituskansalaisuus. Hän on myös hakenut Venäjän kansalaisuutta, mutta ainakaan toistaiseksi ei ole sitä hyvistä näytöistä huolimatta saanut.

Putkonen on yksi tärkeimmistä vihollisen puolella toimivista suomalaisista koko käynnissä olevassa lännen ja Venäjän välisessä konfliktissa. Tämän vuoksi on tärkeää tietää, kenestä on kyse ja minkä vuoksi hän levittää sellaista informaatiota kuin levittää..

Tässä artikkelissa kerron, minkälaisesta tyypistä on kyse. Itse tutustuin Putkoseen yli kymmenen vuotta takaperin ja olen seurannut hänen toimintaansa siitä saakka. En kuitenkaan pääsääntöisesti vetoa omiin kokemuksiini, vaan objektiivisuuden vuoksi pyrin hakemaan jokaiselle väitteelle ulkopuolisen lähteen.

Nettijulkkikseksi salaliittoteorioilla ja ufo-jutuilla

Janus Putkonen tuli alunperin Internet-julkisuuteen vuodesta 2011 vuoteen 2015 toimineen Verkkomedia-julkaisunsa kautta. Verkkomedia oli hyvin tyypillinen poliittisiin salaliittoteorioihin keskittynyt sivusto, joka oli selkeästi saanut inspiraationsa amerikkalaisesta InfoWars-sivustosta. Se kertoi hyvin tyypillistä tarinaa yleisestä suuresta salaliitosta, johon yhdistyivät kaikki pienemmät salaliitot. Mukana oli New World Order, Bilderberg-ryhmä, autismia aiheuttavat elohopearokotteet ja niin edelleen.

Verkkomedia nosti Putkosen eräänlaiseksi alakulttuurien ja vaihtoehtopolitiikan julkkiseksi. Hänen sivustonsa kokosi yhteen kaikenlaisia yleistä poliittista narratiivia kyseenalaistavia kavereita, olivat he sitten salaliittoteoreetikkoja, kristillisiä fundamentalisteja, Zeitgeist-faneja ja niin edelleen.

Verkkomedia oli suosituimmillaan vuonna 2013. Tällöin Putkonen otettiin puhujaksi ufo-tapahtumaan Kosmiset Parapäivät, jonka muihin esiintyjiin kuului muun muassa Suomen kuuluisimpiin ufo- ja henkiasiain tutkijoihin kuulunut Rauni-Leena Luukkanen-Kilde. Putkonen myös vieraili Ylellä sekä muissa medioissa kertomassa näkemyksiään.

Suosion myötä Putkonen myös ryhtyi poliittiseksi aktiiviksi ja liittyi EU-vastaisen Itsenäisyyspuolueen taustavoimiin. Putkonen osallistui vuonna 2014 eurovaaleihin ja sai 962 ääntä, mikä on erittäin paljon pienpuolueen ehdokkaalle. Tämä sai Putkosen rakentamaan eräänlaista kansanliikettä, jonka perimmäisenä tarkoituksena oli vallankumous määräämättömien globalistien ikeestä. Tämä hanke kulminoitui Putkosen pyrkimykseen perustaa vallankumousaatteelleen tukikohta.

Kilvenmaan nousu ja tuho

Vuonna 2014 Putkonen yritti perustaa Kilvenmaa-nimistä kollektiivia Itsenäisyyspuolueen silloisen puheenjohtaja Antti Pesosen omistamalle tilalle. Kilvenmaata markkinoitiin eräänlaisena tukikohtana muutokselle ja vallankumoukselle ja monet vaihtoehtopolitiikan harrastajat, kuten Occupy-kapinalliset, Anonymousin innoittamat haktivistit ja niin edelleen lähtivät asumaan Kilvenmaan kommuuniin.

Kommuunia oli markkinoitu vapaudella ja demokratialla, mutta lähes välittömästi Kilvenmaalle tulleet huomasivat tulleensa huijatuksi. Käytännössä heidät oli vain värvätty tekemään palkatonta työtä Putkosen Verkkomedialle.

”Korjaamolla työskentelevät polttelivat päivät pitkällään pilveä. Avoimena ja demokraattisena mainostettu yhteisö olikin oikeasti diktatuuri, jossa oli salaisuuksia. Minutkin laitettiin vakoilemaan kavereiden toimintaa ja ilmoittamaan johdolle, mitä muut tekivät,” eräs Kilvenmaan toimintaan osallistunut aktiivi kertoi.

Kilvenmaa-projekti aiheutti jatkuvia kuluja, mutta rahaa ei tullut mistään eikä Putkosella ollut mitään realistisia tapoja tai kykyjä hankkia kommuunille tuloja. Lopulta velat kävivät niin sietämättömiksi, että Putkonen muutti niitä karkuun Thaimaalle. Kaikki vapaaehtoiset jätettiin nuolemaan näppejään.

Thaimaasta Putkonen jatkoi vielä jonkin aikaa Verkkomedian päivittämistä, vaikka verkkosivuston loppu oli jo käytännössä taputeltu Kilvenmaan fiaskon jälkeen. Putkonen oli pettänyt tärkeimmät tukijansa eikä uusia ollut tulossa. Thaimaasta Putkonen alkoi haistella uusia tuulia.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Donetskin mielikuvitustasavalta

Marraskuussa 2013 Ukrainassa oli syttynyt joukko mielenosoituksia, jotka saivan nimen Euromaidan. Ukrainan kansalaiset olivat halunneet Ukrainan liittyvän Euroopan Unioniin, mutta maan silloinen presidentti Viktor Janukovyts päätti sen sijaan lähentää välejään Venäjään. Tämä yhdistetynä Janukovytsin hallinnon ihmisoikeuksien rikkomiseen ja laajamittaiseen korruptioon (Janukovyts oli Transparency Internationalin mukaan pääesimerkki hallinnollisesta korruptiosta) saivat kansat kaduille. Lopulta Janukovyts joutui luopumaan vallasta kansan painostuksen käydessä liian kovaksi.

Venäjän propagandassa Ukrainassa oli kaapattu valta väkivaltaisesti Yhdysvaltain ja EU:n rahallisella ja poliittisella tuella. Venäjä päätti käyttää tilannetta hyväkseen. Se syötti omia miehiään strategisille alueille, minkä jälkeen nämä miehet alkoivat esittää olevansa ”separatisteja”, jotka vain haluavat Ukrainasta itsenäisen valtion. Todellisuudessa alueet toimivat suoraan Putinin hallinnon alaisuudessa ja niiden tarkoituksena oli heikentää Ukrainaa Venäjän tulevaa hyökkäystä varten. Taktiikka oli täsmälleen sama, jota Venäjä oli käyttänyt aikaisemmin Georgian sodassa.

Janus näki tilaisuutensa koittaneen. Vuonna 2015 Putkonen matkusti Donetskiin toimiakseen venäläisten lukuun. Donetskissa vahvana putinistina tunnettu Putkonen nousi nopeasti korkeaan asemaan ja yhdeksi separatistien propagandan merkittävimmistä nimistä. Putkonen ilmoitti Verkkomedian lopettavan ja ryhtyi venäläisten liikemiesten tuella pyörittämään lehdistökeskus Dnipressiä ja uutistoimisto Doni Newsiä. Käytännössä nämä sivustot keskittyivät levittämään putinistista propagandaa niin ukrainalaisille kuin myös länteen.

Donetskissa Putkonen toimi myös osana laitonta vallankaappausta. Venäjä järjesti Donetskissa vuoden 2018 marraskuussa laittomat ”vaalit”, joihin Janus Putkonen osallistui Venäjä-mielisen dosentti Johan Bäckmanin ja parin muun tunnetun suomalaisen putinistin kanssa ”virallisina vaalitarkkailijoina”. Venäjän media korosti heidän suomalaistaustaansa ja esitti heidät kansainvälisinä vaalitarkkailijoina. Todellisuudessa Suomi, mikään länsimaa tai Etyj ei lähettänyt vaalitarkkailijoita, vaan kyse oli pelkästä Venäjän propagandaoperaatiosta, jolla jo lähtökohtaisesti kyseenalaiset ”vaalit” saatiin maalattua venäläisten silmissä uskottavina.

Elokuussa 2016 hakkerit murtautuivat Donetskin mielikuvitusvaltion mielikuvitusministeriön työntekijä Tatjana Jegorovan sähköpostiin ja saivat sieltä haltuunsa useita gigoja kirjeenvaihtoa. Sähköpostikeskusteluista monet käytiin Janus Putkosen kanssa. Vaikka Putkosen putinismi oli ollut jo vuosien ajan ilmiselvää, oli Putkonen pitkään koittanut kiistää sen esiintyäkseen jonkinlaisena vapaana toimittajana. Sähköpostivuodot kuitenkin todistivat hänen yhteytensä ja alisteisuusasemansa Moskovaan kiistattomasti. Voitte ladata vuodetut sähköpostit täältä.

Sähköpostien sisältö

Heinäkuun puolivälissä lähetettyyn sähköpostiin Janus oli liittänyt toimintakertomuksen lehdistökeskuksensa ja uutistoimistonsa toiminnasta. Sähköpostissa Putkonen kertoo, että hänen keskuksellaan ja toimistollaan on virallisesti Moskovan tuki. Hän kuitenkin toteaa, että ”niin pitkään kuin Donin johto toimii yksityisillä rahoilla, se näyttäytyy itsenäisenä”. Putkonen siis tunnustaa toimivansa Moskovan laskuun, mutta samaan aikaan pyrkivänsä saamaan mediat näyttäytymään itsenäisinä.

Uusi Maanpuolustus -blogi arvioi vuosikertomuksessa liitettyjen palkkakustannusten perusteella, että Putkonen sai työstään noin 90 000 ruplaa eli noin 1 220 euroa kuukaudessa. Vaikka summa on Suomesta katsottuna pieni, on se suuri verrattuna Putkosen ruplamäärääisiin palkkoihin tai Putkosen aikaisempiin tuloihin. Keskimääräinen palkka Venäjällä oli vuonna 2016 hiukan yli 36 000 ruplaa. Vuonna 2013 Putkonen tienasi ainoastaan 874 euroa – ainakin veronalaisesti. Myös verrattuna muiden työntekijöiden palkkaan Putkonen tienasi merkittäviä summia. Sihteeri ja toimitusjohtaja saivat molemmat noin 16 000 ruplaa kuussa. Palkolliset taas 8 000 – 12 000 ruplaa kuussa.

Silti Janus ruinaa sähköposteissa lisää rahaa. Heinäkuussa 2016 Putkonen kertoi tarvitsevansa 50 000 ruplaa kuukaudessa ”informaatioturvallisuusratkaisujen” ylläpitämiseksi. Moskovalaiset rahoittajat näyttäisivät kuitenkin olevan varsin kitsaita antamaan hänelle enempää, sillä ainakaan sähköpostien perusteella ruplarahoitus ei kasvanut. Joko Moskova ei pitänyt Janusta niin suuressa arvossa kuin Janus kuvitteli tai sitten se luottaa, että Janus tekee tarvittavat hommat myös pienemmällä palkalla.

Vaikka Putkonen esiintyy sananvapauden ja lehdistönvapauden puolestapuhujana, sähköpostivuoto todistaa hänen toimintansa olevan täysin päinvastaista. Putkonen toimii Donetskissa sensuuriviranomaisena, joka päättää ketkä toimittajat päästetään tekemään juttuja ja keitä ei. Sähköposteissa on pitkät listat toimittajista, jotka on värikoodattu.

Vihreällä koodatut toimittajat ovat sellaisia, joiden Janus kokee olevan myötämielisiä Putinille ja Venäjälle. Valkoisella koodatut saavat toimia vapaasti. Keltaisella koodatut ovat kyseenalaisia, mutta Janus haluaa syystä tai toisesta perehtyä heihin ja heidän toimintaansa tarkemmin. Punaisella on merkattu sellaiset toimittajat, joita ei saa päästää Donetskiin tekemään juttuja. Heitä Janus pitää esimerkiksi russofobisina.

Esimerkiksi Iltalehden Nina Leinoselta evättiin pääsy Donetskiin, koska hän oli kirjoittanut ”liian Ukraina-myönteisesti” ja käyttänyt artikkelissaan sanaa ”separatisti”. Putkosen mukaan käynnissä oli informaatiosota, jossa vain Putkosen puoli kertoo totuuden. Toinen viestintäosaston työntekijä puolestaan sanoi, että alueelle päästetään vain lojaaleja ihmisiä, ei objektiivisia. Käytännössä Putkonen ja hänen tietotoimistonsa ovat siis Donetskin sensuuri- ja propagandaviranomaisia.

Miten Putkonen levittää valheita

Putkosen ja DoNi Newsin valeuutiset ovat hyvin tyypillistä propagandaa. Valeuutisiin otetaan jokin pieni pala todellisuutta, minkä jälkeen sen ympärille rakennetaan valheellinen narratiivi tukemaan Venäjän ja Putinin länsivastaista agendaa. Kaikki, mikä voidaan vääntää osoittamaan länsimaiden pahuuden, väännetään niin. Vastaavasti Venäjä yritetään esittää poikkeuksetta uhrina. Muun muassa Vartiopaikalla-blogi on dokumentoinut Putkosen disinformaatiokampanjoita.

Syyskuun 29. päivä 2017 DoNi News uutisoi, miten Ukrainan armeija pommitti Donitskia raskaalla aseistuksella. Uutisessa käytettiin kuvituskuvana alunperin vuodelta 2014 RIA Novosti -mediassa julkaistua kuvaa pommitetusta Luhanskista. Kuva oli myös käännetty peilikuvaksi, jotta sen alkuperäisen lähteen löytäminen käänteisellä kuvahaulla olisi vaikeampaa.

Sekä Helmikuun 26. päivä että kesäkuun 6. päivä DoNi News kertoi kahdesta hyökkäyksestä Donetskia vastaan. Molemmissa uutisissa käytettiin samaa kuvaa. Tämäkään kuva ei ollut DoNi Newsin ottama, vaan varastettu muilta medioilta. Kuva ei myöskään ollut Donetskista, vaan Mariupolista, jonne Venäjä hyökkäsi tammikuussa 2014 tappaakseen ainakin 30 siviiliä ja haavoittaessaan yli sataa muuta. Putkosen propagandatoimisto siis käänsi Venäjän oman hyökkäyksen venäläismielisen propagandan pavelukseen.

Tätä samaa kuvien käyttämistä harhaanjohtavasti Putkonen jatkaa edelleen. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainan kimppuun, kansanedustaja Sebastian Tynkkynen twiittasi Ukrainan puolesta olevasta mielenosoituksesta. Tähän Janus Putkonen vastasi kuvalla joukoista, jotka heiluttivat Nato-lippua ja natsilippua. Putkosen mukaan kuvassa oli ”Donbassin etulinjaa lännen puolelta”. Ainoa vaan, että kyseinen kuva oli otettu 8 vuotta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Harhaanjohtamisen lisäksi DoNi News myös luo omia uutisiaan toimimalla yhteydessä Venäjä-mielisten separatistien kanssa. Kun France24-kanavan toimittaja Christelle Néant oli käymässä Donetskissa, separatistit järjestivät valheellisen tulitaukorikkomuksen. Sama tapahtui Vicen toimittaja Jake Hanrahan käydessä alueella. Venäjän ja Ukrainan tilannetta dokumentoiva blogi Vartiopaikalla arvioi, että Janus Putkosen täytyi tietää näistä järjestetyistä tulitaukorikkomuksista. Luultavasti DoNi News oli ollut mukana koordinoimassa tilannetta siten, että toimittajat pääsisivät heti uutisoimaan tapahtuneista.

3 000 USA:n valetankkia

Yksi tunnetuimmista valeuutisista, jotka DoNi News on julkaissut, on tarina 3 600 tankista. 4. tammikuuta vuonna 2017 DoNi News ”uutisoi”, että USA on lähettänyt 3 600 panssarivaunua osana sotavalmisteluja Venäjää vastaan. Tarina lähti leviämään nopeasti ympäri Internetiä tuhansille sivustoille ja lopulta jopa Venäjän valtion omistamille uutiskanaville. 3 000 valetankin tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten Putkonen pyörittää valeuutistehdastaan.

Todellisuudessa tankkeja oli kirjaimellisesti tuhansia vähemmän eikä niitä lähetetty sotavalmisteluja varten. Tankit olivat osa niin sanottua Operation Atlantic Resolvea, jonka tarkoituksena oli vahvistaa Nato-maiden puolustusta Venäjän hyökättyä Krimiin. Varsinaisia tankkeja oli ainoastaan noin 180 ja puolest niistäkin varastossa. Muut 3 440 olivat muuta kalustoa, kuten tavallisia autoja ja peräkärryjä.

Koko kaluston määrä oli julkisesti tiedossa, kuten myös mitä laitteita oli minkäkin verran. Kalustosta uutisoivat muun muassa BBC ja The Independent. Myös jo pelkkä väite 3 600 panssarivaunusta oli täysin päätön, sillä vuonna 2017 USA:lla valtiona oli yhteensä alle 8 900 panssarivaunua. Jos Putkosen valeuutinen olisi pitänyt paikkansa, olisi se tarkoittanut, että Yhdysvallat lähetti kerralla 40% kaikista tankeistaan Eurooppaan.

Kaikki jutussa viittaa siihen, että kyseessä oli tietoinen petos. Putkonen (tai kuka ikinä jutun kirjoittikaan) ymmärsi halutessaan yksityiskohtia riittävästi, että osasi myöhemmin jutussa eritellä Liettuaan lähetettävästä kalustosta tankit ja muut laitteet. Lisäksi pelkkä yksinkertainen googletus paljasti totuuden kenelle tahansa, joka otti asiasta vähänkään selvää. On lähes mahdotonta, että kyse oli muusta kuin kyynisestä valehtelusta.

Putkonen nykyään

Vuonna 2019 Janus Putkonen otti haltuunsa Ilja Janitskinin perustaman, paljon näkyvyyttä saaneen MV-Lehden. Putkosen mukaan hänen ”hyvä ystävänsä” Janitskin oli pyytänyt häntä jatkamaan työtään. Kun kysyin tästä aikoinaan Janitskinilta, totesi hän Putkosen pyytäneen MV-Lehteä häneltä. Mitään näyttöä Janitskinin ja Putkosen ”läheisestä ystävyydestä” ei myöskään ole koskaan esitetty – paitsi Putkosen omat sanat.

Janitskinin ollessa nettisivuston päätoimittaja, oli MV-Lehti tunnettu etenkin maahanmuuttoa koskevista jutuista. Se julkaisi esimerkiksi ulkomaalaisten rikollisten kuvia ja nimiä. Päästessään valtaan Putkonen muutti MV-Lehden luonnetta huomattavasti ja teki siitä ensisijaisesti suomalaisen version DoNi Newsistä. Maahanmuuttojuttujen sijasta tämä uusi MV-Lehti levittää lähinnä Putin- ja Venäjä-mielisiä juttuja.

Putkonen on myös pyrkinyt soluttamaan itsensä takaisin näkyväksi henkilöksi suomalaisessa vaihtoehtopoliittisessa skenessä. Kun Suomessa järjestettiin koronarajoitteita ja pakkorokotuksia vastustava Convoy Finland 2022 -mielenosoitus, pyrki Janus tunkemaan itseään sen näkyville paikoille. Tämä siitä huolimatta, että Janus ei ole vuosiin edes käynyt Suomessa eikä ymmärrä suomalaisista rajoituksista mitään.

Ukrainan kriisin aikana Janus on innostunut tuuttaamaan entistä enemmän materiaalia Internetiin. Tämä selittynee Venäjän pyrkimyksillä käydä perinteisen sodan lisäksi hybridisotaa länsimaita ja Ukrainaa vastaan. Jo vuosikymmenen putinistista ja globalistista propagandaansa jakaneena Moskovan palkollisena on luontevaa, että Putkonen on mukana hyökkäyksessä itsenäistä ja vapaata Eurooppaa vastaan.

Jokaisen isänmaallisen tai muutoin vapauteen, totuuteen ja oikeudenmukaisuuteen uskovan ihmisen tulee vastustaa Putkosen kaltaisia disinformaatiosotureita kaikin tavoin, miten vain järkevästi saattavat. Putkonen tuottaa suoraa harmia sekä Suomelle että etenkin Ukrainan ihmisille, joiden verta Putkosella on käsissään.