Valtion menoista voi leikata miljardeja koskematta perusoikeuksiin

Suomen suurin taloudellinen ongelma on, että kansalaisilta kerätään valtavia määriä veroja ja yhä kasvava määrä noista veroista käytetään menoihin, jotka eivät todellisuudessa paranna kansalaisten etua tai asemaa. Kansalaisten oikeuksista leikataan samalla, kun veroja korotetaan ja velkaa otetaan lisää. Poliitikot saavat velkaa leikattua lähinnä myymällä kansalaisomaisuutta.

Pohjimmiltaan tämä kaikki kiteytyy siihen, että poliitikot eivät ymmärrä, mikä on valtion ydintehtävä ja kuinka suurista summista miljoonissa oikeasti puhutaan.

Valtion budjetti on noin 55 miljardia euroa. Summa on niin suuri, että ihmisen on vaikea käsittää sitä. Valtiontalouden suuri koko luo illuusion, että sen käyttämät rahamäärät olisivat pieniä. Lähes jokaisen yksittäisen menon kohdalla voi sanoa, että tämä yksittäinen pieni meno budjetissa on merkityksetön valtion budjetin rinnalla. Suomen valtio kuluttaa vuosittain käsittämättömiä summia, eikä mikään yksittäinen menoerä ole tämän rinnalla juuri mitään.

Vääristävän illuusion vuoksi näistä yksittäisistä menoeristä ei yleensä leikata, koska siitä ei olisi juurikaan kertalaakista apua. Toisaalta sama illuusio antaa helposti tekosyyn heitellä muutamia miljoonia eteläborneolaisten papukaijojen seksuaalivalistukseen, koska eihän muutama miltsi paina paljon mitään miljarditaloudessa. Julkinen sektori pyrkii kasvamaan vastatakseen kasvavan julkisen sektorin tarpeisiin.

Pienistä puroista syntyy suuria koskia. Kun pieniä (tai vähemmän pieniä) menoja on valtavia määriä, aiheuttavat ne miljardien taloudellisen riesan kansalaisille.

Osa näistä menoeristä on perusteltavissa, kuten kansallinen puolustus, terveydenhoito, toimiva oikeusjärjestys, koulutus ja niin edelleen. Suomen valtion perustuslaki määrää valtiolle tiettyjä perustehtäviä ja turvaa kansalaisille tiettyjä perusoikeuksia. Näiden tehtävien mahdollisimman tehokas suorittaminen on valtion ydintehtävä.

Monet julkiset menot sen sijaan kuluvat toimintoihin, jotka eivät ole valtion perustehtäviä ja jotka eivät hyödytä kansalaisia. Jokainen meistä keksii useita tällaisia menoeriä. Listaan alempana muutamia omia esimerkkejäni. Näistä leikkaamalla valtio voi säästää miljardeja, laskea kansalaisiin kohdistuvaa kohtuutonta verotaakkaa, parantaa kansalaisten perusoikeuksien toteutumista ja hiljentää valtion velkaantumista.

3kvxkl220t501
Vanha yhteiskuntakriittinen huumorikuva summaa hyvin modernin korporaatiososialismin.

Miljardeja voi leikata koskematta perusoikeuksiin

  • Säädetään puoluetuet Euroopan keskitasolle. Nykyään puoluetuet ovat runsaat 12 euroa äänestäjää kohti. Euroopan Unionin keskitasolla puoluetuki on noin 4 euroa äänestäjää kohti. Kohtuullistamalla puoluetuet Euroopan keskitasolle, Suomi säästäisi Stetson-Harrison-menetelmällä arvioituna noin 20 miljoonaa vuodessa.
  • Leikataan yritystukia. Ylen mukaan laskentatavasta riippuen yritystukiin voi katsoa uppoavan jopa 8–9 miljardia. Pelkät suorat yritystuet ovat miljardin ja laskentatavasta riippuen verotuet 3-7 miljardin luokkaa. (Stetson-arvio: 1 miljardi)
  • Yleltä leikataan 100 miljoonaa. Ylen budjetti on noin 520 miljoonaa, mikä on etenkin Suomen väkilukuun suhteutettuna paljon. Suuren kokoluokkansa vuoksi Yle myös hallitsee suurta osaa suomalaisesta mediaympäristöstä ja täten estää markkinaehtoisia toimijoita tulemasta alalle. (100 miljoonaa)
  • Aikuisten päiväkodit, eli erilaiset työkkärin turhat valmennuskurssit lopetetaan. Kurssit maksavat valtiolle kymmeniä miljoonia, mutta niillä ei ole merkitystä työllistymisessä. (Stetson-arvio: 20 miljoonaa)
  • Leikataan maahanmuutosta. Maahanmuuton kustannuksista ei ole tietoa, sillä hallitus päätti laatimansa hallitusohjelman vastaisesti olla selvittämättä niitä. Eri arvioiden mukaan välilliset ja suorat kustannukset maksavat ainakin 1-2 miljardia. Järkeistämällä humanitaarisen maahanmuuton politiikkaa ja leikkaamalla maahanmuutton kuluvia kustannuksia voidaan säästää satoja miljoonia. (Stetson-arvio: 300 miljoonaa)
  • Kehitysavusta leikataan ainakin kolmannes. Vuonna 2019 valtion talousarvion mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 989 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on 577 miljoonaa euroa.  (Runsaat 320 miljoonaa.)
  • Kulttuurin tuista leikataan noin neljännes pois. Vuonna taiteen ja kulttuurin osuus valtionbudjetista oli 460 miljoonaa. Lisäksi taidetta ja kulttuuria tuetaan muista lähteistä, kuten ministeriöiltä, minkä vuoksi todellinen määrä on suurempi.  (Noin neljännes, eli 115 miljoonaa pois.)
  • AY-liikkeen verovapausoikeudet pois. Taloustieteen professori Matti Virénin mukaan päinvastoin kuin kaikki muut yleishyödylliset yhteisöt ay-liike nauttii jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta, joka menetettyinä verotuloina merkitsee noin 500 miljoonaan euron verotukea vuosittain. Lisäksi ay-liike nauttii pääomatulojen verovapaudesta määrällä, joka nousee kymmeniin miljooniin euroihin. (Vaikka Virénin arviot eivät pitäisikään paikkaansa, saadaan AY-liikkeeltä kerättyä kymmeniä miljoonia euroja valtion kassaan.)
  • Suomen pitää vähentää maksamiaan osuuksia EU:lle. Suomi on ollut lähes koko EU-jäsenyytensä ajan nettomaksaja, eli Suomen veronmaksajat ovat maksaneet EU:lle enemmän kuin ovat saaneet sieltä. Suomi on myös osallistunut erilaisiin EU:n pelastusoperaatioihin auttaakseen taloudellisesti huonommin hommansa hoitaneita jäsenvaltioita.  (n. 300 miljoonaa)

Säästökohteita on sitä enemmän, mitä enemmän niitä etsii

Ohessa olevat leikkauskohteet ovat vain esimerkkejä. Näiden tiettyjen leikkauskohteiden lisäksi valtionhallinnosta ja julkisesta sektorista voidaan säästää myös muilla tavoilla. Mitä tarkemmalla seulalla valtiontaloutta ja julkista rahankäyttöä katsotaan, sitä enemmän turhia menoja löytyy.

Säästöjä voidaan saada muun muassa vähentämällä sääntelyä ja sitä kautta turhaa valvontaa, hoitamalla valtionhallinnon IT-hankinnat ja -järjestelmät järkevämmin, byrokratian vähentämisellä, uskonnollisten yhdyskuntien tukia leikkaamalla, vähentämällä kansainvälisiä rauhanturvaoperaatioita ja niin edelleen. Näillä keinoilla voidaan säästää kymmeniä tai jopa satoja miljoonia. Todennäköisesti paljon enemmänkin.

Säästöjen lisäksi matalampi verotus ja keventynyt byrokratia toisivat kansalaisten taskuun lisää varallisuutta, jonka he voisivat investoida järkevimmäksi kokemallaan tavalla itseensä ja yhteiskuntaan. Tämä lisäisi taloudellista aktiivisuutta ja auttaisi yrityksiä luomaan uusia työpaikkoja. Yhteiskunnassa tämä näkyisi myös lisäsäästöinä esimerkiksi laskevien työttömyys- ja sosiaalikustannusten myötä.

Säästöillä voidaan laskea veroja, parantaa oikeuksia ja leikata velkaantumista

Ylläolevan leikkauslistan säästöt on laskettu tietoisesti alakanttiin, eikä niiden ole tarkoitus esittää tarkkoja numeroita, vaan ennemmin tehdä pointti selväksi: Suomi voi leikata valtavia määriä kansalaisten verotaakkaa ilman, että sillä on mitään todellista haittavaikutusta Suomen kansalaisille, heidän oikeuksilleen tai valtion perustehtäville.

Pelkästään listatuilla säästöillä saadaan aikaiseksi varovaisesti arvioituna reippaan 2,2 miljardin säästöt leikkaamatta terveydenhuollosta, koulutuksesta, puolustuksesta tai muista hyvinvointivaltion perustehtäviin kuuluvista menoista. Nämä säästyneet menot voidaan käyttää kansalaisten verotaakan pienentämiseksi, julkisten ydintehtävien turvaamiseksi ja valtion velkaantumisen ehkäisemiseksi.

730 miljoonaa voidaan käyttää suoraan verotuksen laskemiseen. Säästöillä voitaisiin laskea esimerkiksi ALV:ia ja energiaverotusta 240 miljoonalla, tuloverotusta 240 miljoonalla ja yritysten verotaakkaa 240 miljoonalla. Toiset 730 miljoonaa voidaan sijoittaa suoraan kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseen, esimerkiksi antamalla koulutukseen, terveydenhoitoon ja turvallisuuteen jokaiseen 240 miljoonaa. Viimeiset 730 miljoonaa voitaisiin käyttää valtion velkaantumisen ehkäisemiseksi.

Kaikki kulut ja säästöt kertautuvat

Kaikessa valtion budjetissa on mukana myös ajallinen ulottuvuus. 10 miljoonan yksittäinen menoerä voi tuntua sellaisenaan pieneltä, mutta 10 vuoden aikana se tulee maksamaan 100 miljoonaa. Miljardin menoerästä koituu 10 vuoden aikanaa 10 miljardin kulut. Tämä koskee jokaista valtion jatkuvaa kulua. Velkojen kanssa tilanne on vielä pahempi. Mitä enemmän Suomella on velkaa, sitä korkeammaksi myös velanhoitokustannukset kasvavat.

Vastaavalla tavalla kaikki säästöt kertautuvat. Jos veronmaksajien verotaakkaa lasketaan vuoden ajalta puolella miljardilla, 10 vuodessa veronmaksajat ovat säästäneet 5 miljardia euroa, jonka he ovat voineet käyttää taloudelliseen toimintaan, sijoittamiseen ja muuhun hyödylliseen.

Jos Suomi tahtoo pysyä liberaalina ja toimivana yhteiskuntana, joka ei kaadu omaan mahdollisuuteensa ja joka kunnioittaa kansalaistensa arvoa, on Suomen valtion keskityttävä omiin ydintehtäviinsä.

gallen_kallela_the_forging_of_the_sampo
Suomen kansallinen voitto taotaan vapauttamalla kansa ja valjastamalla valtio kansalaisten rengiksi.

One thought on “Valtion menoista voi leikata miljardeja koskematta perusoikeuksiin

  1. …ainiin ja Halla-ahohan ei pelkästään jäänyt pois Jussille ja Lauralle kirjoittamistani Persujen feedback chatista 2 vuoden jälkeen vaan blokkasi minut jopa pois kavereistaan tämän Trump keskustelun ja sen tuoman haitan ja leimautumisen seurauksena mielestäni laajemmin Persujen kannatukseen.

    Joten mikään itsevarma johtaja hän ei kyllä ole joka haluaisi kuunnella erilaisia mielipiteitä vaikka muuten kannatankin. J

    Get Outlook for Android

    ________________________________

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s